minyaweb.net

Pitkään on vaivannut hirveä halu ja mukamas suuri tave hankkia sitä sun tätä. Asioita, joita ilman voi elää, asioita, jotka olisi niin kiva saada.

Haluan uuden kameran ja siihen jonkun oikein mässyn putken, jolla ylettäisi ottamaan hyviä surffikuvia. Linssin päähän pitäisi saada uv- ja polarisaatiosuotimet.

Haluan jäätelökoneen. Olen niin kyllästynyt siihen, että jäätelövalikoimat ovat niin supersuppeat. Valiolta tuli uusi laktoositon jäätelömaku ja senkin piti olla tietysti päärynä. Plääh.

Ne olikin nen suurimmat halut. Kaikkia pienempiä löytyy sitten tuohon sekaan. Eilen tuli kesätöiden eka tili ja sain toteutettua yhden halun, windstopper takin oston. Löysin niin halvalla, etta raaskin ostaa. Harmi vain, ettei nuo toiset halut kadonneet minnekään..

Onneksi matkakuume on helpottunut. Ei enää tarvitse syynätä tarkkaan hesarin matkailmoituksia. Surffikuume on nousussa. Ja myös jännitys siitä, miltä loma maistuu toisten nurkissa.

Oikeasti tekisi mieli tarttua ompelukoneeseen. Yksi korjausjuttu olisi. Haluaisin tehdä jotain ihan uutta, mutta nyt juuri olo tuntuu liian laiskalta siihen, että levitäytyisi taas moneksi päiväksi.

Ai niin. Muistin vielä yhden halun. Haluaisin mölkyn. Siitä saa halpaversion Claes Olssonilta, mutta siinä ei ole sitä kätevää koria. En jaksanut roudata sellaista eilen Kampista mukaan.

Illalla tulee Kirsi ja sen mies kylään. Pelaamaan Nintendo Wii:tä. Nyrkkeily, säkin hakkaaminen ja tennis ovat suosikit.

On kyllä sellainen fiilis, ettei osaa oikein sanoin kuvata. Olen todella hyvällä tuulella, iloinen ja onnellinen. Oikein aurinkoinen fiilis.

Kaikki tämä ylimääräinen hyvä mieli lähti liikkeelle hesarin lukemisesta. Syntyneet ilmoituksissa oli tuttu nimi monen vuoden takaa, onneksi ilmoituksessa oli myös tyttönimi mainittuna. Tein numerohaun, lähetin tekstiviestin ja aamulla tärppäsi. Ensimmäisellä yrityksellä oikeaan.

Puhuttiin 40 minuuttia puhelimessa ja käytiin 17 vuoden kuulumiset läpi. Etsin myös toisen lapsuuden ystävän yhteystiedot ja hän lupasi soitella illalla.

On jotenkin mieletöntä saada yhteys oman lapsuuden ihmisiin, herätellä muistoja. Jotenkin niin paljon jäi muutossa taakse ja se tuntuu vaikuttavan muistiinkin. Toivottavasti näen tyttöjä pian. Molemmilla on lapsia ja toinen on nimennyt lapsen kaimakseni, en tiedä kuinka tarkoituksella.

Enivei. Olen yhtä hymyä.

Juhannus aloitettiin lentolippujen varaamisella. Nyt on liput ja hotelliakin varattu muutamaksi yöksi. Vähän turhan kalliilta vaikuttaa tässä vaiheessa tuo reissu (lennot yhteensä 450 euroa), kun olisi pitänyt saada rahaa säästöön. No pakko on lähteä reissuun. Ja matkakuumeen lisäksi on taas herännyt toinen kuume.. SURFFIKUUME. En voi uskoa, että pääsen laudalle taas. Toivottavasti kahteen viikkoon riittää tarpeeksi aaltoja.

Muuten juhannus meni mökillä sukulaisten kanssa. Syötiin hyvin, välillä sukulaiset ahdisti, lapset oli villejä, mutta silti söpöjä, saunottiin ja uitiin ahkerasti ja lauantaina nähtiin kokkokin.

Aurinkoisella säällä pitäisi ehdottomasti maata laiturilla ja päästä uimaan heti kun mieli tekee.

Hahaa.. Vähänkö jouduin odottamaan pitkään, että mussun lomat selvisivät. Lähdetään siis ulkomaailmaan ja siinä ohella sukuloimaan (mitä tietenkin kannattaa alkaa jännittää nyt heti). Tänään varataan lentolippuja ja hotlaa..

Toin viikonloppuna mökiltä vanhoja Arabian astioita. Mitään ei ole koko sarjaa, mutta irrallisia osia on.. Sain juuri kirjastosta Keräilijän aarteet kirjan, josko se antaisi vähän selkoa. On kyllä ollut mielenkiintoista perehtyä viime vuosisadan muotoiluun ja arvokkaisiin keräilykuppeihin. Monesta kiposta totesi, että jossain on tullut tuollaisesta syötyä tai juotua. Ensi viikolla sitten yhteyttä kippoantikvariaatteihin.

Juhannus alkaa kohta. Lähden vielä töistä kotiin avustettavan kanssa, mutta starttaan siitä autolla mussun luo melkein samantien. Ruokakaupoissa ja alkossa on varmasti helvetti irti. Punaviiniä on tullut litkittyä sillä terveyttä edistävällä tavalla ja se ehdottomasti kuuluu juhannuspöytään.

Sunnuntaina vielä uusimman serkun kastejuhla. Onneksi olen juhlakalun isoveljen kummi, nyt kun en enää kummiksi kelpaisi kirkosta erottuani. Äidille kerroin, muille en. Ihan varmasti tulisi hirveä tentti ja piinapenkki, vaikkei uskonnollisuus ihan kauheasti sukulaisten elämässä silmään pistä.

Tänään on työpäivän aikana ehtinyt olla tehokas. Sain leirikirjeen valmiiksi ja lähetettyä eteenpäin. Vielä voisin viimeistellä yhden rästitehtävän, jota tein täällä alkuviikosta.

Haluan patikoimaan, mutta kalenterin mukaan kesä on jo täynnä eli ohi. Vähissä ovat viikonloput. Jääköhän Helvetinjärvi väliin tänäkin vuonna?

Töissä taas, nyt oman läppärin kanssa. Kirjoitin tuon viime postauksen sähköpostiin ja unohdin päivittää sen verkkoon. Haluaisin opetella käyttämään Joomlaa! Se tuntuu vaan niin kovin työläältä opetella.

Viikonloppu meni mukavasti tiimin kanssa työskennellessä. Eikä me paljoa muuta tehty kuin leirin suunnittelua, välissä ehdittiin syödä. Sunnuntaina olin väsynyt, enkä työviikon alkaessa ole ehtinyt nukkua niin paljon kuin tarvitsisi. Väsyttää.

Ärsyttää, kun mahdollisesta syksyn työssäoppimispaikasta tulevat viestit kuulostavat vaiheilulta. Alku oli niin postiviinen ja kuulosti, että musta oltaisiin tosi kiinnostuneita. Nyt onkin epävarmaa, voiko syksyksi ottaa opiskelijoita työssäoppimisjaksolle. Ajatus siitä, että pitäisi lähteä etsimään uutta paikkaa ahdistaa..

Mussu ottaa pari viikkoa palkatonta lomaa. Puheissa on ollut matkustaminen. Halvin vaihtoehto olisi tietysti joku Bulgarian 150 euroa äkkilähtö, mutta kestäisinkö mä olla sellaisessa paikassa. Pitää kai vaan pyrkiä seuduille, jotka on mussulle tutumpia niin ei tarvitsisi katsoa turistiörvellystä.

Mulle ei vaan saisi sanoa mitään puolikastakaan sanaa matkustamisesta, jollei kestä sitä, että olen tutkailemassa hintoja, etsimässä lentoja ja tekemässä suunnitelmia. Innostun vaan niin helposti.

Parasta lopetella. Olen jo yli tunnin istunut koneen ääressä ihan rauhassa. Todennäköisesti vartin sisällä puhelin piippaa ja pitää mennä työnantajan luokse. Lounastauko. Itselläkin alkaa maha kurnia.

On ollut niin paljon tekemistä, että hyvä kun on ehtinyt ajatella kirjoittamista, tapahtumista olisi kyllä juttua riittänyt.

Kävin viime torstai-iltana työhaastattelussa ja aloitin työt heti maanantaina. Olen ms-tautia sairastavan naisen avustajana ja 8 tunnin päivistä kuluu suurin osa hänen työpaikallaan. Silloin kun hän tekee töitä, johon ei apuani tarvitse, voin hengata passissa jossain lähistöllä. Ja kun puhelin piippaa, se on merkki kutsusta hommiin.

Olen siis ottanut aurinkoa ainakin pari tuntia per työpäivä, lainannut mielenkiintoisia kirjoja lukemiseksi ja samalla suunnitellut tulevaa leiriä. Päivät menevät vauhdilla niin kuin illatkin.

Monta rautaa on tulessa. Samalla kun protutiimin kanssa käynnistyy leirivalmistelut, hoidan luokkamme syksyn suunnitelmien etenemistä.. Joihinkin hommiin sitä ajautuu ihan vahingossa. Ensi kerralla kun menen johonkin uuteen ryhmään, en tarjoudu niin innokkaasti tekemään kaikkea, se kostautuu myöhemmin, kun muut nakittavat kaiken tekijälle.. menee sellaisesta tekemisestä maku helposti.

Kaksi iltaa on mennyt hyvässä seurassa, grilli kuumana ja punaviini virraten. Päivän jälkeen väsyneenä (kyllä, on aivan mahdollista väsyä tälläisistä työpäivistä) juotu punaviinilasi toimii turhankin tehokkaasti. Juuri muuta ei ole ehtinyt kuin seurustella ihmisten kanssa sekä syödä ja juoda. Ja sama jatkuu heti työpäivän jälkeen.

Olen mennyt lupautumaan koko tiimimme majoittajaksi tämän viikonlopun ajaksi. On kivaa että päästään yhdessä tekemään, mutta jotenkin emännän rooli ei viehätä etukäteen. Protut yleensä ovat hirveän avuliaita, joten eiköhän kaikki käytännön ruoka- ja muu huolto hoidu ihan itsestään.

Tekisi mieli pihalle lukemaan, vaikka pitäisi suunnitella ostoslistaa viikonlopuksi. Lainasin hauskan nuorten kirjan, jonka nimi on Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä, jossa 16-vuotias Kalle-Yrjänä yhtäkkiä päättää ryhtyä "iskemään eukkoja". Tokavika luku menossa.. sitten etsin jotain muuta Jukka Parkkisen kirjoittamaa.