minyaweb.net

Joulut on nyt vietetty ja oli kyllä mukavaa. En ole koskaan viettänyt kotijouluja ja ehkä siksi arkeen on niin helppo palata. Joulu on tehty toisaalle ja siivottu pois sieltä lähtiessä.

Aattoon riitti tohinaa, kun käytiin joulupuurolla tädin luona. Kaksosetkin unohtivat ihan odottaa malttamattomasti joulupukkia, kun ihmisiä oli leikkiseurana. Ennen joulupukin saapumista karattiin takaisin mökille. Vaikka lasten joulua on kiva katsoa, meni viime vuonna maku tavarasirkuksesta miljoonien pakettien jälkeen. Avattiin siis paketteja oman porukan kesken myöhään saunomisen jälkeen. Ihania lahjoja tuli paketeista. Sain hands freen (olen ajanut ilman niin kauan kuin on ollut laki, että hands freetä pitää käyttää), toivomiani kirjoja: mm. kaavakirjan ja Madventures: Kansainvälisen seikkailijan oppaan ja ihanan wc-kyltin, jota olin monesti ihaillut, mutten koskaan raaskinut ostaa.

Myös antamani lahjat selvästi ilahduttivat. Erityisen tyytyväisiä oli broidi, joka sai hupparin fanittamansa bändin nimellä ja logolla ja mussu, jolle tein Slayer-kaulahuivin. Jälkimmäinen noista oman käden jälkeä alusta loppuun saakka ja onnistui kyllä yli odotusten.

Huomenna työhaastatteluja kaksin kappalein.

Nyt voi huokaista helpotuksesta. Olen käyttänyt paljon tunteja joululahjojen tekemiseen ja unirytmini on aivan sekaisin. (Oikeasti syy on ihan oma, olisi vain pitänyt aloittaa ajoissa eikä tehdä kaikki viimeseksi yöllä.) Paketteihin on kääritty pehmeitä lahjoja ja jotain koviakin. Erittäin ylpeä olen mussun ja broidin paketteihin, joihin kätkeytyy jotain molempien musiikkimiehien lempparibändeihin liittyvää.

Tällä viikolla tuli myös juhlistettua koulussa tutkintotodistuksen saamista. Opiskelurupeama on takana. Myös fiilis on muuttunut positiivisemmaksi. Ei tarvitse rypeä epätoivossa kun asiat näyttävät aurinkoiselta. Joulun jälkeen on taas työhaastattelu ainakin yhteen paikkaan. Yhdessä jo kävin ja se oli todella positiivinen kokemus. Parempi kuitenkin etsiä työt vähän kohtuullisemman matkan päästä. On kuitenkin hyvä fiilis, kun tietää olevansa haluttu.

Autokin vaihtui melko yllättäen ja faijalla on siinä oma osuutensa. Nyt olen tyytyväinen pikkuauton omistaja, vaikka ennakkoluulot olivat valtavat. Tilavuutta ja omia pakkaustaitoja on hyvä treenata näin joulun pyhinä.

Edessä on ajomatka mökille, jossa äipän, broidin ja mussun kanssa saa viettää sellaista joulua kun hyvälle tuntuu, eikä kukaan ole sanomassa mitään aikatauluista tai mitä pöydässä pitää olla, että voidaan joulua viettää.

Oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa!

Olen laiskasti hoidellut tämän blogin ylläpitoa. Välillä on mielessä käynyt, pitäisiköhän kirjoitella tänne siitä ja tuosta, mutta laiskuus on voittanut.

Arki on ollut melko leppoisaa työssäoppimisen päätyttyä. Muutamia koulupäiviä, viimeisiä tehtäviä, tulevaisuuden miettimistä ja jouluun virittäytymistä. Nyt on jo päästy siihen vaiheeseen, että koulua on jäljellä vain todistuksen noutamisen verran. Tehtävät on tehty ja kaikki ovet auki. Puolet meistä valmistuneista on samassa tilanteessa, muutamalla on työpaikka tiedossa. Luokan 19 oppilaasta valmistuu puolet.

Harrastussaralla on tapahtunut myös. Viime perjantaina kävin epätoivoisesti läpi 3. kyun graduointitekniikoita ja olin aivan varma, että en pääse läpi. Lauantai aamuna istuin tataminlaidalla melkein kolme tuntia ja katsoin kolmet 4. kyun graduoinnit, sitten yhdet 3. kyun graduoinnin ennen kuin pääsin itse näyttämään omaa osaamistani. Olin todella yllättynyt, sillä tein suurimman osan tekniikoista hyvin ja vain yhtä jouduin näyttämään pitempään kun tekeminen takkuili. Nyt olen onnellisesti 3. kyu ja hieno musta hakamani saapuu yhteistilauksella tammikuun alusta.

Joulu tulee ja itse pitäisi tehdä, jo ihan rahatilanteen takia. Uusin aluevaltaukseni on helmityöt, joista vasta innoistuin.

Seuraavaksi ruokaa, sitten järjestelen itselleni tilaa askallerella, pistän äänikirjan pyörimään ja ompelen ja huovuttelen lopun päivää.