minyaweb.net

Niinhän siinä kävi, että tänään tulin takaisin, enkä ole huomenna lähdössä patikoimaan. Harmittaa niin vietävästi. Mussu on kovassa kuumeessa, eikä sille voi mitään, pakko sen on sairastaa tauti alta pois.

Viikonloppu meni nopeasti, enkä päässyt oikein nautiskelemaan mökkeilystä niin kuin olin toivonut. Perjantaina olin niin väsynyt, että hyvä kun pysyin hereillä perille saakka. Päikkärit joutui ottamaan, että jaksoi saunoa.

Lauantaina äippä oli kutsunut kaikkia sellaisia pikkuserkunkumminkaima -sukulaisia kylään. Otin epäsosiaalisena letunpaiston hommakseni ja paistoin muurinpohjalettuja bikineissä melkein kolme tuntia. Sellainen neljän litran taikina.

Lettujen syönnin yhteydessä sattuneen ruokavalio draama episodin jälkeen fiilis laski miinus miljoonaan ja vetäydyin omaan ylhäiseen yksinäisyyteen, ettei tarvinnut muille mököttää. Pienten päiväunien jälkeen pystyin jo naamaa näyttämään..

On vaikea tajuta, kuinka rankalta nämä ruokavaliojutut tuntuvat oikeasti. Rakastan herkkuja, sokerista ja venhäjauhoista leivottuja mässyjä niin paljon ja totaalinen erossa oleminen tuntuu rankalta kuin myös näistä vääristä ruoka-aineista syntyvät vaivat.

Lidlistä löytyi mansikkahillo, joka on makeutettu fruktoosilla. Huomenna paistan kaurapuuronjämä-ohrajauho -lettutaikinasta letut ja syön sen hillon kanssa.

Huomenna pitää käydä hoivailemassa kipeää mussua (jos se siten paranisi nopeammin) ja jutskaamassa Indonesiasta siellä juuri käyneen kanssa.

Keittiön pöytä on täynnä pieniä pussukoita makaronia, kuivattua tonnikalaa, porkkanaa, sipulia ja purjoa. Eväät siinä odottaa pakkaamistaan.

Pitää pakata retkeilykamat ja viikonlopuksi varustetta. Takaisin vasta keskiviikkona tai torstaina. Lataa kameran akku, kaiva trangia ja sinoli (osta myös uutta), muista makuualusta mussulle, teepussit jne. Ihan varmasti unohdan jotain..

Eilen oli mukava touhukas päivä. Olin jo puolilta päivin kaupungilla, näin Susannaa (enkä taaskaan meinannut tunnistaa Justinia, mikä sillä on kun on niin tosi hyvä naamioitumaan). Makoiltiin paistatellen päivää yli toista tuntia. Kuultiin kolari ja vaihdettiin kuulumisia pitkältä ajalta. Sain myös suositukset Jaavan saaren ehdottomasti tutustumisen arvoisista kohteista. Vielä uupuu Lonely planetti kyseisestä maasta.

Näin myös ensimmäisen protuleirini leiriläistä. Oli kiva turista, on kuulemma vaihtamassa samalle alalle.

Ja sitten sen lempitouhuni pariin, eli pakkaamaan.

Prkl. Kesän kuumuus tykkää saattaa läppärini sammumaan omia aikojaan. Se ei ole kiva, etenkään kun on jo aloittanut postauksen rustaamisen.

Toissapäiväisen jälkeen oli hyvä, että tuli eilinen. Kiireisen kirjekuoren vieminen matkahuoltoon pakotti kaupungille. Näin riemukseni Fattaa pitkästä aikaa ja ehdittiin tunnin verran turista mukavia terassilla istuen. Toivottavasti pullat maistuivat ja päästään pian ottamaan uusiksi..

Saattelin Fattaa töihin päin ja sattumalta sillä reissulla löysin makuupussini. Pitkään olin katsonut kolmen vuodenajan Lafuman pussia netistä. Nyt se tuli kaupassa vastaan. Oli viimeinen viime vuoden mallia viimeinen kappale, puoleen hintaan. Tosi positiivinen yllätys selvitä 50 euroa vähemmällä kuin olin kuvitellut. Jee jee, nyt saan sen mukaan ensi viikon patikka reissulle.

Löysin myös bikinit ja muuta pientä kivaa. Ajattelin rohjeta kokeilemaan, pystyisikö tuota raakaruokosokerilla makeutettua tummaa suklaata syömään meikäläinenkin.

Eilen tuli puhuttua puhelimessa niin paljon, että juuri ladattu akku tyhjeni. Oli ihana kuulla ihmisten ääniä. Susanna, jota olen nähnyt viimeksi viime vuonna ja Kirsi, jonka kanssa istuin nenäkkäin tammikuussa. Ja mikä vielä ihanampaa, nähdä nuo ihmiset pian.

Pähkäilin eilen pitkään kakun kanssa. Tehdäkkö kakku, jota kaikki muut voivat syödä, mutta minä en. Jos teen vaihtoehtokakun, niin siihen on niin vaikea kehitellä pohjaa jota voisin syödä.. Päädyin kompromissiratkaisuun. Teen kinkamontortun, josta voin itse jättää keksimurupohjan syömättä. Olisihan se tylsää katsoa muiden herkuttelua.

Kinkamontorttu on nyt jääkaapissa (tehty mussun suosiollisella avustuksella, vaikka keksimurupohjan teko tuntuikin kuulemma vastenmieliseltä). Vielä on aikaa mennä vähän paistattelemaan aurinkoa, siivoilla ja sitten odotella, josko kavereita sattuisi käymään.

Kello 19.33 olen ollut olemassa 24 vuotta.

Suunnittelematon lomailu kotona on hankalaa. Ei oikein tiedä mitä tekisi. Tarvitsisi ohjelmaa ja tekemistä. Olen nähnyt kamalan vähän kavereita. Ilman erityistä projektia päädyn kotona yksin ollessani jumittamaan tietokoneella.

Olen todella huono tekemään asioita yksin. Lähtemään jonnekin ja puuhailemaan. On tullut pidettyä väljästi yhteyttä ihmisiin, jotka eivät ole sitä lähintä piiriä. Kun viimeisestä kuulumisten vaihdosta on pitempi tovi, uudesta yhteydenotosta tulee koko ajan vaikeampaa.

Onneksi Monksu tuli tänään kyläilemään ja jauhamaan teltoista ja myöhäisestä synttäriviikonlopusta. Viikonlopussa on organisoimista kylliksi, kun ihmisiä kuitenkin on tulossa mukaan useampi. Suunmukaista syötävää kasvis- sekä lihansyöjille. Ehkä on pakko luovuttaa ja hoitaa vieraille sellainen kakku, jossa sokerista tai vehnäjauhoista ei ole pihistelty ja tehdä laktoositon, vehnäjauhoton ja sokeriton kakku itselle.

Onneksi pääsen viikonloppuna mökille. Siellä on helpompi olla vaan. Ei ole tietokone kiusana ja saa saunoa sekä uida mielin määrin.

Tulisi jo paidat painosta niin olisi jotain tekemistä.

Nyt on uusi ihana lipasto kehissä. Eilen tyhjensin vanhan lipaston, hävitin turhaa ja järjestelin oleelliset uuteen lipastoon. Sain myös seinälle kehyksiin uuden julisteen, jonka askartelin Samurai Champloo aiheiseksi. Vielä kun on jalkojen alla pehmoinen villamatto, jonka sain äidiltä synttärilahjaksi. Viihtyisää on. Tekee mieli jatkaa roinan karsimista.

Tämä päivä on mennyt nopeasti. Kävin tekemässä vähän toimistohommia lomittajan roolissa ja testailin samalla pandoraa, joka netissä luo artistin tai biisin nimellä soittolistan vastaavan kaltaisesta musiikista. Kivasti toimii.

Mussu sai mut houkuteltua kauppoihin, tosin sillä tuloksella, että rahaa meni ainoastaan ulkona syömiseen. Sinänsä ei huono juttu, sillä ostin toissapäivänä kolmen vuodenajan vaellusteltan ja makuualustan. Toivon todella, että sukulaiset muistavat käteisellä merkkipäivää tai että isä ostaa sen vielä hankintalistalla olevan makuupussin.

Haluan patikoimaan pian. Hinku kasvaa mielettömäksi. Mussulle reissu on ensimmäinen, joten katsotaan miten saan sen mukaan suunnitteluun. Reitti on vielä auki, onko vinkkejä mukaviin kolmen yön patikointireitteihin eteläsessä Suomessa? Ruokakin mietityttää, kun toinen ei syö lihaa ja mulla on hyllyllä laktoosi, vaaleat vehnäjauhot, sokeri, etikka ja hiiva. Nekin kun miettisi valmiksi niin pääsisi kuivailemaan. Voisikohan itse kuivata ihan valmiita ruokia, myydäänhän niitä kaupassakin hunajaiseen hintaan..

Tärpätin haju jäi pysyvästi nenään kun puhdistelin pensselit maalausurakan päätteeksi. Kaikki 15 lipaston laatikkoa maalattu. Seuraavaksi voisi kasata rungon tai ehkä välillä voisi roikkua riippumatossa ja juoda jotain kylmää..

Käytiin eilen katsomassa mussun kanssa Piraattien kakkososa. Sen verran olin suostunut lukemaan arvosteluja, että liian pitkäksi oli venytetty arvioitsijan mielestä. Ja tottahan se. Monet asiat olisi voinut esittää lyhyemmin ja samoista asioista oli liikaa toistoa. Kamalinta oli, että hetkeä ennen elokuvan loppua tuli ajatus, että nythän tämä on vasta puolessa välissä. Jatkoa tulee ilmeisesti pian. Mutta kyllä se katsomisen kesti, ei niin loistava kuin ensimmäinen, mutta se viihdytti niin kauan kuin sitä kesti. Ja hyvin todennäköisesti näen myös seuraavan osan, tiedä sitten tapahtuuko se teatterissa. Jaksan vaan tykätä Johnny Deppin esittämästä Jack Sparrown hahmosta.

Jaavan saadella on taas tapahtunut. Tuntuu hieman hurjalta lähteä sinne, kun koko ajan tapahtuu jotain tuhoisien luonnonvoimien takia.

Nyt takaisin pihalle. Pitää ottaa tästä kesästä kaikki irti, kun se nyt loppuu toistaiseksi tähän päivään.. ;)

Olen eilisen aikana ruuvannut 60 ruuvia ja liimannut 15 lipaston laatikkoa. Jäljellä on rungon kasaaminen, maalaaminen ja vetimien kiinnittäminen. Lipasto on odottanut varastossa monta kuukautta ja nyt kun vihdoin olen päässyt puuhaan, mikä onkaan ihanampaa kuin askarrella pihalla samalla aurinkoa ottaen.

Tuo askartelu lipaston kimpussa taitaa kyllä olla jonkinlaista sijaistoimintaa. Siivota pitäisi ja se on kyllä edessä ennen kuin voin kuvitellakaan asentavani uutta lipastoa paikoilleen. Mitä sille voi kun on niin kiire, ettei ehdi laittaa tavaroita niiden oikeille paikoille..

Heidi saapui Suomeen eilen ja Kirsi yhdeksän päivän päästä. Voi kuinka mulla on ollut ikävä noita kahta. Mulla on lähtö kahden kuukauden, viikon ja kuuden päivän päästä. Sitä ennen pitäisi juhlia synttäreitä, käydä patikoimassa, olla kuukauden verran koulussa ja käydä melontaleirillä.

Kaksi vapaapäivää on ollut ihan luksustelua. Mikäs on ihanampaa kun tälläinen upea kesäinen sää.

Käytiin eilen shoppailemassa mussun kanssa, mikä on kyllä hieman erilaista kun normaalisti harrastamani shoppailu. Tehokkaasti jonnekin sisään, etsitään ostettava tuote, ostetaan se ja lähdetään pois. Joka tapauksessa mulla on nyt 250 gigan ulkoinen kovalevy eli mukavasti tilaa kaikelle sälälle.

Ja sitten kaverit. Pahoittelen vajaata huomiokykyäni, erityisesti mussun seurassa. Jaanan moikkausta en huomannut, piti oikein huutaa että tajusin lenkkeilevän neidin. Justin sitten jäi huomaamatta, vaikka kovin oli yrittänyt ohittaessa moikata. Ensi kerralla sitten huudat, jos en ilman huomaa, jooko?

Olipas harvinaisen rentouttava viikonloppu. Mussu jäi perjantaina Tuskailemaan ja mä lähdin äipän ja broidin kanssa mökille. Saatiin olla siellä melkein koko viikonloppu keskenämme.. Ei vastarannalta musiikkia tai muuta järkyttävää hälinää, vain kuikkien, joutsenten, käen ja muiden lintujen laulu sekä vähän muiden mökkeilijöiden huuteluita järven toiselta puolelta.

Siivottiin vinttiä ja käytiin läpi sinne jemmattuja vaatteita. Säästin sataisen tai pari, sillä löysin pari täydellistä täysin villaista paitaa, jollaisia olen kamalasti kaupoista etsinyt. Myös kamalasti kasarihelmiä lähti UFFin laatikkoon suoraa tietä. Ehkä ne olkatoppaukset vielä tulee muotiin ja se mintunvihreä.

Kotiin paluun jälkeen eilinen vierähtikin tämän vuorokauden puolelle, sillä sain tehtyä paitaurakkani kakkosvaiheen loppuun. Kamalasti on paiskittu duunia ja nyt ollaan ehkä puolessa välissä määrällisesti.

Mussulle oli selvästi tullut vähän ikävä viikonlopun aikana, sillä vietettiin töiden jälkeen todellakin laatuaikaa.

Asiat kasaantuvat. Nyt on kuollut ihmisiä läheisteni ympäriltä lyhyessä ajassa. Vieläpä moni kovin ennen aikaisesti.

Ulkoduunit kannattavat, sillä kauniin päivetykseni ovat jo huomanneet muutkin. Välillä kyllä ketuttaa, että bikiniyläosissa huhkiva nainen on enemmän kyyläyksen alla kuin paidattomat raksaäijät. Minä haluan töistäni bonuksena rusketuksen, enkä suostu paidan alle näillä keleillä. Hus pois kyylät. Tasa-arvoa asiassa vaatien,

Minya