klo 21:11 - Asetus: Äänetön
Kun on pakko olla hiljaa, on hyvä päättää pitkään verkon puolella vallinnut hiljaisuus. Ehkä ei vielä ollutkaan aika lopettaa allergialääkitystä ja vierailla sen jälkeen koirakämpässä. Noh, tässä sitä ollaan, kahden vaiheilla, kannattaako huomenna mennä töihin tuhoamaan äänensä lopullisesti. Ja minäkö osaisin olla hiljaa..?? Ehei..
Kesä olisi ollut hurjasti kivempi, jos säät olisivat jotenkin sallineet mökillä auringon palvomisen. Mökkiä pitemmälle ei päästy. Kesälomaa on varjostanut miehen sairastelu ja oma nihkeä työtilanne. Jotain kohokohtaa on sitten tullut aikidoleireistä, synttäreistä ja protu-leirin ohjaamisesta.
Kesän jälkeen on ollut kiva palata arkeen, selkeään rytmiin ja nuorten pariin kouluun. Säännöllistä liikuntaa odotan, mutta aloittaminen tuntuu lykkääntyvän koko ajan. Leirin jälkeen piti levätä rauhassa ja nyt on tauti kimpussa. Hyvästi liikuntatunnit ja aikidot ainakin toistaiseksi.
Käsityöihmisenä on pakko mainita ja hihkuttaa, tästä taloudesta löytyy vihdoin ompelukone. Se on ostettu käytettynä, mutta ominaisuuksia siinä riittää ja paljon uutta opeteltavaa. Olen muutenkin ompelun saralla todella vihreä, mutta sitkeästi yritän ja ihan tyytyväinen olen ollut tuloksiinkin. Nyt on uusi toilettipussukka (vuorineen kaikkineen, vetoketjulla ja ihan päästä sovellettu), sohvalla uudet raikkaat tyynynpäälliset, ystävälle tuparilahjaksi ommeltu pyyhe, joka kääritään hiuksiin turbaaniksi (ei hajuakaan onko sillä jotain oikeaa nimeä) ja boxerit valmistumassa miehelle (ei tosin luvannut käyttää, mutta saan ainakin harjoitella).
Voimia ei ole mennä koneen ääreen, joten parempi on kai palata sohvalle ja viihdyttää itseään jollain laadukkaalla elokuvalla. Kolme litraa teetä litkitty töiden jälkeen, vielä menee varmasti neljäs.
