klo 22:57 - Tulppa
Sitä menee vain enemmän jumiin kun yrittää lepuuttaa kipeää paikkaa. Tänään uskalsin treenaamaan, vaikka oikea puoli selästä jumitti ja heijasti sen vielä vasemmallekin. Kesken treenin jotain ihmeellistä kävi sisäreidelle ja se söi keskittymistä, vaikkei liikkumiskyky kadonnutkaan. Mikä lie neste puute tms. Huonossa hapessa kuitenkin.
Tärkeintä oli kuitenkin päästä liikkumaan, se tuntui tälle päivälle isolta saavutukselta. Joko olen huomenna liikuntakyvytön tai sitten olen vetreä ja jumiton. Elättelen toivoa jälkimmäisestä. Säännöllisyyden saaminen treenaamiseen olisi tärkeää.
Meitä on 14 treenaajaa, joilla kaikilla on 4. kyu. Ollaan tulppa. Hakamallisia naisia on ollut mukana parina viime vuotena vain yksi. Osa on uusia, juuri keväällä graduoineita ja sitten on meitä, pitkään paikoillaan olleita, ryhmä nimeltä: hakama jouluksi. Jostain kumman syystä se hakama ei ehkä tunnu niin hienolle, jos kaikilla muillakin on se yhtäkkiä yhtäaikaa.
Koulussa on ollut verrattoman kivaa. Palvelujen tuottaminen ja tänään alkanut monikulttuurisuus ovat olleet yllättävän mielenkiintoisia. Tiedä sitten onko syynä kesäloma vai onko opettajilla joku uusi tyyli.
Saan koulusta myös karppiruokaa. Kivaa. On ihana saada päivässä yksi valmis ateria. Vielä kun ottaa omaa leipää mukaan selviää hienosti koko päivän. Suurin stressitekijä tässä on yllättävät muutokset ja vierailut. En taida haluta kuin pyörähtää ensiviikonlopun juhlissa onnittelemassa, sillä en voi syödä mitään juhlapöydän antimista. Kiusallista ja ärsyttävää selittää miksei mikään kelpaa mulle.
Huomenna kuitenkin pitkästä aikaa tyttöjen ilta Nean kanssa. Eikä edes tarvitse syömäpuolta stressata. Ihanaa.